Siirry pääsisältöön

Helsingin kirjamessut 2017

Kirjamessut valtasivat Helsingin messukeskuksen reilu viikko sitten ja Paljon melua kirjoista raportoi taas tuttuun tapaan messutunnelmiaan!

Messutunnelmaa lauantaina. Kuten kuvasta näkee, me emme
suinkaan ole ainoita, jotka pitävät paljon melua kirjoista.
HANNA:

Oli aivan ihanaa käydä taas Helsingin kirjamessuilla, joka on minulle ehdottomasti yksi vuoden päätapahtumista. Suhtaudun niihin kuin festareihin esiintyjineen kaikkineen. Tällä kertaa osallistuin messuihin perjantai-iltana ja lauantaina koko päivän.

Kävin messujen aikana kuuntelemassa muutamaa keskustelua. Perjantai-illan fantasiakeskustelussa käytiin läpi Risingshadow-sivuston suosituimpia opuksia ja tultiin siihen lopputulemaan, että kotimaisissa kirjoissa arvostettiin laatua, mutta ulkomaisissa kirjoissa suosittiin takuuvarmoja mutta
sikäli yllätyksettömiä ja mauttomia teoksia. Kuuntelin myös keskustelua vampyyreista ja hirviöistä fiktiossa, ja vilkaisin keskustelua "kirja-ala murroksessa". Totesin kuitenkin pian, että kirja-ala on ollut nyt messuilla murroksessa niin monena vuotena peräkkäin, että voin jättää aiheen tänä vuonna välistä ja palata sen pariin vaikkapa ensi kerralla.

Antikvaarisilla kirjamessuilla tuli tuttuun tapaan kuolattua muutamaakin kirjaa
(kuten Elsa Beskowia), jotka jäivät tällä kertaa ostamatta.
Tänä vuonna en siis käynyt läheskään niin monissa keskusteluissa tai haastatteluissa kuin aiempina vuosina. Voi niitä aikoja, kun opiskelijana oli aikaa käydä messuilla joka päivä säntäämässä eri keskusteluiden välillä. Olen kuitenkin seurannut vuoden mittaan häpeällisen vähän kirjauutisia, ja sikäli oli hyvä vain kiertää osastolta toisille katsomassa uusinta satoa.


Hannan messulöydöt.
Ja hyväkin niin, sillä bongasin WSOY:n osastolta Andrzej Sapkowskin Noituri-saagan uusimman Myrskykausi, ja voi sitä ihmetykseni määrää, sillä en ollut lainkaan osannut odottaa moista. WSOY ja Sapkowski tekivät siis saman tempun kuin viime vuonna ja pääsivät yllättämään. Olin ollut siinä uskossa, että sarjan lopettava Järven neito oli jäänyt viimeiseksi. Ostin tietenkin Myrskykauden heti. Teos on itsenäinen  kirja, mutta toivon vain, ettei kyseessä ole väkinäinen teos, jolla yritetään pitää rahamyllyt käynnissä Witcher-tietokonepelien suuren suosion vuoksi.
Lisäksi ostin Anni Kytömäen Kivitaskun. Pidin hänen esikoisestaan Kultarinta, ja jään odottaa samanlaista luonnon lumoa tältäkin järkälemäiseltä teokselta. Näiden teosten avulla toivottavasti sopii jäädä odottamaan ensi vuoden messuja.


ELINA:
Kuten Hannasta, niin minustakin oli jälleen ihanaa päästä kirjamessuille kiertelemään ja olisipa tosissaan niin paljon aikaa, että ehtisi messuille joka päivä... Olin messuilla tänä vuonna jälleen avajaispäivänä eli torstaina. Luin itse asiassa juuri viime vuoden messupostauksen ja olen näköjään myös vuosi takaperin kastellut kenkäni tuona samaisena torstai-iltapäivänä. Tällä kertaa taivaalta tulikin räntää ja lunta oikein kunnolla messupäivänä. Eipä siinä mitään kun vaan pääsi messukeskuksen vilinään niin unohtui märät kengät kokonaan.

Elinan messulöytöjä
Tyypilliseen tapaani keskityin kiertelemään kirjakojuja ja divaripuolta lävitse. Kahden euron laareja oli tänä vuonna aivan valtavan paljon ja muutama pokkari sieltä tarttuikin mukaan: chick lit -suosikkini Sophie Kinsellan Hääyöaie (josta olen postannut täällä) sekä Tarquin Hallin Vish Puri -dekkari (sarjan ensimmäisen osan luin alkuvuodesta). Haruki Murakamin Maailmanloppu ja ihmemaa on ollut toivelistalla jo kauan, divaripuolelta taas löytyi halvalla Tenavat-sarjiksia ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä mukaan lähti vielä Mauri Kunnaksen ihana uutuus Koiramäen Suomen historia.


Ainoana harmituksena huomasin vasta messujen jälkeen, että Alan Bradleylta oli ilmestynyt uusi Flavia de Luce -romaani ja senhän olisi saanut kirjamessuilta hieman halvemmalla. Bazarin osasto taisi jäädä valitettavasti kokonaan käymättä. Onneksi joulupukille voinee jättää kirjatoiveita ;)

Messuilla oli myös Harry Potter -bussi
Messujen suosikkijuttuihini kuului ihana Harry Pottereista tuttu Poimittaislinja-bussi keskellä messuhallia. Punainen double-decker on tietysti tuttu näky Lontoossa käyneelle, mutta olihan tuo hauska yllätys Potter-faneille. Bussin toisessa kerroksessa istuessa tuntui hassulta katsella alla viliseviä ihmisiä. Bussissa sai kuunnella lapsille suunnattuja äänikirjoja, mutta sopi tuo aikuisillekin pieneen levähdystaukoon. Kirjakassien raahaaminen ja messuhallia ympäriinsä ravaaminen kun käy vähintäänkin urheilusta.

Kommentit